Select Page

Suomalaista eroottista kansanperinnettä

Hyvä ystävä!
Ketkä meitä naimasta estävät,
kun luoja on antanut sellaiset kalut
jotka ihmisen iän kestävät?

– suomalainen kansanlaulu

Hiiri juoksi hirttä myöten,
oravainen ortta myöten
Kärpänen pärettä myöten,
kyppä neien reittä myöten.

Meni maitona mahahan,
piimänä vitun sisälle

Siellä syöpi, siellä juopi,
siellä kaikki työt tekeepi,
siellä kasvoi kovapääksi.

Eroottisen kansanperinteen jäljillä

Eroottisia aiheita on esiintynyt ja esiintyy kansanperinteessä kaikkialla maailmassa, eikä Suomi ole poikkeus. Ihmismieltä kaikkina aikoina askarruttanut seksuaalisuus on ujuttautunut vanhan kansan satuihin, kaskuihin, arvoituksiin ja myös lauluihin. Sitä on käsitelty suorasukaisesti ja mitä mielikuvituksellisimmin sanakääntein.

Suomalainen eroottinen kansanperinne ei ole kuitenkaan kovin tunnettua, ja vallitseva kuva kansanrunoudesta on varsin puhtoinen ja siveä. Jo Elias Lönnrot sai kuitenkin retkillään todeta, että eroottisaiheisia lauluja on laulettu viljalti. Ne eivät olleet sellaista materiaalia, jota kansallisuusaatteen aikakauden perinteenkerääjät 1800-luvulla toivoivat kuulevansa: suomalaisesta kansanperinteestä haluttiin luoda aikakauden asenteisiin istuva romanttinen kuva. Moraalisesti arveluttavia teemoja sisältäneet runot jätettiin usein kylmästi merkitsemättä muistiin. Niillä ei ollut asiaa myöskään kansalliseepokseemme Kalevalaan. Lönnrot oli kuitenkin yksi niistä harvoista kerääjistä, jotka taltioivat eroottisetkin runot Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistojen pölyisimpiin nurkkiin.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran runokokoelmat on hiljattain julkaistu Suomen Kansan Vanhat Runot (SKVR) -tietokannassa. Tietokanta sisältää myös eroottisia runoja.

Lönnrotin ajan runolaulut pitivät sisällään mitä hersyvintä erotiikkaa. Osalla teksteistä on ollut oma käyttötarkoituksensa esimerkiksi lemmennostatus- ja potenssiloitsuina, kun taas toiset lienevät olleet puhtaasti viihdykkeitä. Kalevalan kansa osasi pukea intiimitkin asiat sanoiksi, ja sanoissa kiertelemättömät ilmaukset sekoittuvat usein hykerryttävään metaforiseen ilmaisuun.

Duo Pimperot (Helmi Camus & Maija Kauhanen) ovat tuotannossaan tulkinneet paljon kalevalaista eroottista perinnettä.

Kyppä rukka, lemmennostatusruno

Perseen univirsi

Vanhan kansan junttalauluja

Myöhemmin, 1900-luvun puolenvälin jälkeen vallitsi perinteenkerääjien keskuudessa jo toisenlainen mentaliteetti. Nyt Erkki Ala-Könnin kaltaiset kerääjät joutuivat varta vasten suostuttelemaan kansanlaulajia esittämään myös seksuaaliaiheita sisältäviä lauluja. Tämä on saattanut olla yllättävän vaikeaa: kansallisaatteen aikakautena taotut kansanperinteen ihanteet ja moraalikäsitykset ovat istuneet lujassa, eivätkä kansanlaulajat ole välttämättä 60-luvullakaan katsoneet asialliseksi laulaa “vanhan kansan junttalauluja” perinteenkerääjän tallentimeen.

Kun sitten on rohkaistuttu näitä lauluja laulamaan, niitä on muistettu paljon. 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa eroottiset aiheet olivat erityisesti miesten huulilla työmailla. Esimerkiksi sillan paaluja juntattaessa oli yleistä, että lukkari rytmitti työtä junttalauluilla. Usein laulujen sanasto kuvasi työntekoa itseään, mutta etenkin silloin kun työmaan läheisyyteen sattui tulemaan tyttöjä, laulut saivat uuden vaihteen. Tällöin lukkari otti käyttöön rohkeimmat värssynsä, joilla pyrittiin epäilemättä herättämään naisväessä tietynlaisia reaktioita. Toisaalta eroottissävyitteisiä ja monilta osin yltiöpäisen roiseja värssyjä on epäilemättä käytetty myös yksinkertaisesti nostattamaan työmiesten mielialaa.

Orivetinen Arvo August Ahlgren kertoi Erkki Ala-Könnille junttauksesta vuonna 1969:

Likka se sanoi että pikkuiset kilkit,
niillä ei toimita mitään,
vaan sellanen häntä ku telehvoonin pylväs
se poijalla olla pitää.

Turvalan uunilla, junttalaulu

Turvalan uunilla hyvä oli olla,
hulijumpa jekumia rilihumalei!
Kun kusi tuppas kulliin, niin alas täyty tulla,
huijai jekumia rilihumalei!

Turvalan tytöt sanoi tulkaa pojat tänne,
hulijumpa jekumia rilihumalei!
onhan teille maistunu pimpanliha ennen.
huijai jekumia rilihumalei!

Turvalan Tiltu sanoi tulkaa pojat saunaan,
hulijumpa jekumia rilihumalei!
siellä pannaan lämmin rengas kylmän kullin kaulaan.
huijai jekumia rilihumalei!

Ensin sitä kammarissa sokeria syötiin,
hulijumpa jekumia rilihumalei!
ja pilluakin kullilla leuoille lyötiin.
huijai jekumia rilihumalei!

Turvalan vaari sanoi nyt ei enää auta,
hulijumpa jekumia rilihumalei!
ku sängyntolpat natisee ja karvamylly jauhaa.
huijai jekumia rilihumalei!

Ennen oli kullit ku hanhilla kaulat,
hulijumpa jekumia rilihumalei!
mut nyt ne on hoikat ku pärekattonaulat.
huijai jekumia rilihumalei!

Ennen sitä pantiin että selkäranka roiki,
hulijumpa jekumia rilihumalei!
mut nyt ei ole enää niitä sellasia poikii.
huijai jekumia rilihumalei!

Naisnäkökulmaa

Junttalaulujen lisäksi eroottisia lauluja lienee uudemman kansanperinteen aikakaudella laulettu muissakin tilanteissa, miesten kesken hauskuutukseksi ja tytöille eräänlaisena kiusotteluna. Arkistoihin taltioidut esittäjät ovat pääasiassa miehiä, mutta naiset ovat syystä tai toisesta jääneet muutenkin vähemmistöksi taltioitujen perinnemusiikin esittäjien joukossa. Muutamat taltioidut naiskansanlaulajat osoittavat kuitenkin, että miesten laulamat laulut ovat tarttuneet naistenkin päähän. Esimerkiksi vilppulalainen Anni Vuorinen muisteli vuonna 1968 Erkki Ala-Könnille, kuinka pikkutyttönä kuuli poikien lantakuormaa pellolle ajaessaan laulelevan rekilaulua:

Valtaosa arkistoihin tallentuneista eroottisista lauluista on Tuorilan talon tapaan säemitaltaan rekilauluja. Joukosta löytyy kuitenkin myös esimerkiksi sellaisia lauluja, jotka on sepitetty johonkin tunnettuun pelimannisävelmään. Porilainen viulupelimanni Edith Tuomi esitti Antti Koiraselle haastattelun yhteydessä vuonna 1980 polkkasävelmän Vanhan sahan flikkain kaunis polkka, johon sepitetyt sanat tarjoavat myös väläyksen naisnäkökulmaa:

Kun minä olin likka ja fiini,
pilluni panin minä paperilla kiinni.
Kun naulat ne katkes ja paperit ne ratkes,
niin pillu se lähti mun lentämään
ja se lennätti minut yli Turun tornin,
huijai jekumia rellullei!

Minä tiedän virran joss’ ei vesi jäädy
ei paista aurinko, ei loista kuu
vaan vaikeaa on sinne sisään pääsy;
tiheän ruohon peitoss’ on sen suu.

Arkistojen aarteita

Arkistojen kätköistä löytyy myös esityksiä, jotka osoittavat että eroottisia aiheita on lauluissa käsitelty myös vakavahenkisesti ja runollisesti. Iittiläinen kansanlaulaja Taavi Uutela lauloi Erkki Ala-Könnille vuonna 1957 laulun, jonka oli kuullut 1800-luvun vaihteessa vanhalta laulajajätkältä Haapajärvellä. Laulun melodia on mukaelma ruotsalaisesta Vårvindar friska -melodiasta. Tätä poikkeuksellista laulua on vaikea mieltää junttalauluksi, vaikka Uutela sen sellaiseksi mainitseekin:

Lauluissa käsitellään seksuaalisuuteen liittyviä aiheita monimuotoisesti: toisinaan keskitytään kuvaamaan aktia ja anatomiaa pornografisen tarkasti, toisinaan haetaan Uutelan laulun tavoin tarinallisempaa kokonaisuutta. Huumori on läsnä lähes poikkeuksetta. Osa lauluista voidaan kuitenkin nähdä jopa seksuaalivalistuksellisina, kuten aiemmin mainittu Tuorilan talo, jonka päähenkilöiden antautuminen lihan himoille johtaa lapsen saamiseen.

Maaninkalainen Otto Jääskeläinen lauloi tallentajalleen Helsingissä vuonna 1938 muutamia “pökäleiksi” kutsumiaan vanhankantaisia lauluja sekä loitsuja. Yksi lauluista on vanha valssi, joka pui poikkeuksellisen rehelliseen sävyyn nuoren miehen ajatuksia sukupuolisesta kanssakäymisestään ja raottaa ehkä samalla aikansa yhteiskunnan suhtautumista ja käsityksiä liittyen seksiin. Tässä laulun esittävät Jimmy Träskelin ja Sampo Korva:

Sievistä neitosista
laulanut Antti Ikonen, Tuupovaara 1962

Nyt minä lauluni alotan noista sievistä neitosista juu
Sun freisun pree ja rallalalee ja sievistä neitosista juu

Jotka maailman rannalla on opin käynynnä pienestä pikkasesta juu
Sun freisun pree ja rallalalee ja pienestä pikkasesta juu

Kun tyttö se makasi sängyssänsä ja jätkä se lepäsi laijalla
Sun freisun pree ja rallalalee ja jätkä se lepäsi laijalla

Äiti kun tuli kattomaan niin tyttö oli paljaalla paijalla
Sun freisun pree ja rallalalee ja tyttö oli paljaalla paijalla

Niin äiti se sanoi tytöllensä no miks sinä reitesi paljastit
Sun freisun pree ja rallalalee ja miks sinä reitesi paljastit

Kas sälli sen pikkusen orinvarsan mun haaraini väliin valjasti
Sun freisun pree ja rallalalee ja haaraini väliin valjasti

Niin äiti se sanoi tytölle, jotta oisit ollunna yksin vaan
Sun freisun pree ja rallalalee ja oisit ollunna yksin vaan

 

Ja kun sinä olit jätkän kanssa kai aivan päälletyksin vaan
Sun freisun pree ja rallalalee ja aivan päälletyksin vaan

Ja äiti se sanoi tytöllensä jotta huoraksko aiot pyrkiä
Sun freisun pree ja rallalalee ja huoraksko aiot pyrkiä

No en aio mä huoraksi pyrkiä mutta mieleni tekee kyrpiä
Sun freisun pree ja rallalalee ja mieleni tekee kyrpiä

No nyt ei äiti muuta osannu mutta itku tuli hänellä kurkkuhun
Sun freisun pree ja rallalalee ja itku tuli hänellä kurkkuhun

Voi miten nuorena lapseni rakas oot turvasi pannunna mulkkuhun
Sun freisun pree ja rallalalee ja turvasi pannunna mulkkuhun

Ja voi noita ämmiä saakelin tammoja kun meitä naimasta estävät
Sun freisun pree ja rallalalee ja kun meitä naimasta estävät

Kun luoja on luonunna sellaset kalut jotka ihmisen iän kestävät
Sun freisun pree ja rallalalee ja ihmisen iän kestävät

Oli sisältö mitä hyvänsä, seksuaaliset aiheet ovat onnistuneet kirvoittamaan kansan suusta mitä mielikuvituksekkaimpia värssyjä, jollaisia muunlaisista kansanlauluista saa hakemalla hakea – aivan kuin aihepiiriin liittyvien estojen ylittäminen olisi rikkonut estot myös kielenkantimissa!

Voidaan vain arvailla, kuinka suuri osa tällaisista suullisena perimätietona eläneistä lauluista on päätynyt perinteenkerääjien papereihin tai nauhoille. Aihepiiriin liittyvien asenteiden vuoksi voidaan kuitenkin olettaa, että paljon on jäänyt taltioimatta. Lukemattomia lauluja on siksi todennäköisesti jäänyt ikuisesti tavoittamattomiin. Tällaisilla värssyillä on kuitenkin huomiota herättävän luonteensa vuoksi yksi valttikortti, joka voi pitää niitä hengissä: ne tarttuvat herkästi kuulijoidensa mieliin!

Kansanmusiikki-instituutin
Suomalaista eroottista kansanperinnettä -sarja:

Träskelin & Korva:
Turvalan uunilla ja muita lauluja
KICD 134, 2016/2107

Träskelin & Korva:
Turvalan uunilla ² – Lisää lauluja
KICD 135, 2107

Duo Pimperot:
Piika huusi pinkotinta
KICD 136, 2107

Pin It on Pinterest

Share This